Oletko oikean pilvistrategian tiellä? Tätä kysymystä kannustettiin pohtimaan Päättäjä Foorumin Päätä pahkaa pilveen? -tapahtumassa, jonka toteutimme yhdessä Alma Median kanssa 22.9. Keskustelijat pohtivat erityisesti sitä, mitkä seikat tulisi ottaa huomioon, kun yrityksessä ryhdytään laatimaan pilvistrategiaa.
Tapahtumassa olivat mukana Dell Technologiesin Suomen-toimitusjohtaja Antero Sarén, Kemiran tietohallintojohtaja Taras Podbereznyj sekä Wihuri Groupin tietohallintojohtaja Juha-Matti Heino.
Täysin pilvessä – vai mieluummin ei?
Keskustelijat korostivat, että pilvistrategiaa luotaessa on keskeistä huomioida kokonaisarkkitehtuuri: Pilvi ei saa olla itseisarvo, vaan tärkeintä on keskittyä käytettävyyteen ja kustannusten hallintaan. Sekä Wihuri Groupissa että Kemiralla on katsottu, että hybridiratkaisut eli pilven sekä on-premisen yhdistelmät tukevat niiden liiketoimintaa parhaiten.
“Näin on varmaan 95 prosentissa yrityksistä. Start-upeissa voi olla paikallaan, että viedään kaikki pilveen. Meillä on kuitenkin tiettyä legacya, joka pitää huomioida”, kommentoi Wihuri Groupin Juha-Matti Heino.
Wihuri Groupissa noin 20 prosenttia sovelluksista on pilvessä, kun taas Kemiralla osuus on suurempi.
Selvinä julkipilven etuina keskustelussa nousivat esiin valmisohjelmistojen ostaminen SaaS-palveluna sekä koneoppimis- ja algoritmimahdollisuuksien hyödyntäminen.
Podbereznyj kertoi, että Kemiralla on käytössä älykäs pilvistrategia, jonka ytimessä ovat ajoitus, systemaattisuus ja suunnitelmallisuus. Organisaatiossa käydään järjestelmäkohtaisesti läpi, onko julkiseen pilveen siirtyminen järkevää.
Niin ikään Dell Technologiesin Antero Sarén korosti maltin olevan valttia. Sarénin mukaan joissakin organisaatioissa on jo otettu askelia taaksepäin ja todettu, että tiettyjä asioita on parempi ajaa julkisen pilven sijaan on-premisessä.
Keskustelijat pohtivat myös sitä, mitä ei haluta viedä julkiseen pilveen.
Kemiralla on-premisessä ajetaan sellaiset palvelut, joiden halutaan pysyvän Suomen rajojen sisällä. Wihuri Groupissa on puolestaan todettu, että toiminnanohjausjärjestelmän eli ERPin ydin halutaan pitää pilven sijaan omissa hoteissa. Heinon mukaan toiminnanohjausjärjestelmä toimii ympäri vuorokauden, ja myös tehtaat pyörivät sen takana.
“Tässä tulee miettiä liiketoiminnan jatkuvuutta. Jos firma starttaa nollasta, on ERPin hankkiminen pilvestä järkevää. Mutta kun yritys on jo toiminnassa, pitää miettiä pilvisiirtymän mitoitusta ja kustannuksia”, sanoi Heino.
Kustannukset ohjaavat valinnoissa
Sekä Podbereznyj että Heino nostivat kustannukset esiin monta kertaa. Pilvistrategiaa rakennettaessa onkin syytä miettiä myös kustannusten kannalta, mitä pilveen kannattaa viedä.
Podbereznyj kannusti myös finops-periaatteiden soveltamiseen. Finopsilla eli financial operationsilla tarkoitetaan käytännössä pilven kustannusten seurantaa ja optimointia.
Myös Sarén kannusti finopsin käyttöön.
“On järkevää monitoroida jatkuvasti, missä sovelluksia kannattaa milloinkin ajaa. Hybridipilvi tarjoaa valinnan vapautta, sillä sen avulla voi siirtää sovelluksia melko vapaasti eri lokaatiosta toiseen.”
Sarénin mukaan optimointi ja IT-palveluiden joustavuuden lisäys auttavatkin saavuttamaan todelliset liiketoimintahyödyt.
Toinen keskeinen Sarénin oppi oli käyttää sisäänrakennettua tietoturvaa.
“Näin varmistetaan, että tietohallintojohtajakin voi nukkua yönsä rauhassa.”
Voit tutustua tapahtumatallenteeseen täällä