Reunalaskenta eli edge computing, kuten toisella kotimaisella sitä kutsumme, toimii yhdistävänä siteenä viime vuonna vauhdikkaasti toteutetun digitalisoitumisen ja 5G-kehityksen välillä.
Parempia ja nopeampia verkkoyhteyksiä tarvitaan entistä kipeämmin niin älykotien kuin -kaupunkienkin toiminnan varmistamiseen. Ei ole yllätys, että tammikuussa virtuaalisena pidetyillä CES-messuilla esiin nousivat erilaiset älykotien sovellukset henkilökohtaisista avustajista aina ulosteanalyysejä tekeviin wc-istuimiin.
Samaan tapaan myös kaupunkien infrastruktuuri tarvitsee lisää älyä, kun terveyttämme halutaan monitoroida enemmän, tai kun halutaan varmistaa rakennusten ja kotien automaatiota ja kaupunkien omaisuuden hallintaa.
Esimerkiksi Helsingissä on jo runsaasti älyroskiksia, jotka ilmoittavat tyhjennystarpeesta. Yhdessä jätteiden puristamisen kanssa tämä älytoiminto vähentää merkittävästi tyhjennysajoja ja poistaa pursuavien roskiksien synnyttämää epäviihtyvyyttä. Pieni esimerkki, mutta tällaisia älykotien ja -kaupunkien IoT-ratkaisuja syntyy koko ajan enemmän.
Oli kyse sitten kodin turvajärjestelmistä tai vaikka kaupunkien robottibusseista, ne vaativat luotettavasti toimiakseen reaaliaikaista ja lähes viiveetöntä tietojen käsittelyä. Tässä kohtaa pienen latenssin mahdollistava reunalaskenta nousee olennaiseen rooliin. Edge computing -markkinan odotetaankin kasvavan 35 prosenttia vuoteen 2025 mennessä, noin 3,6 miljardista dollarista 15,7 miljardiin dollariin (MarketsandMarkets).
Reunalaskentaa ei voi enää välttää
Hyperkytkettyjen älylaitteiden ja älykaupunkien visionäärisessä imussa on helppo kadottaa punainen lanka. Tämä on kuitenkin suoraa jatkumoa kymmenen vuoden takaiselle kehitykselle, jolloin vanhaa toimistotekniikkaa alettiin digitalisoida. Kehittyneet teknologiat yhdistyvät nyt 5G-nopeuksien ansiosta.
Reunalaskenta tarjoaa mahdollisuuden käyttää aiempaa selvästi pienempiä modulaarisia palvelimia, jotka palvelevat aikakriittisissä tietojenkäsittelytilanteissa. Se mahdollistaa reaaliaikaiset ja luotettavat toiminnot silloinkin, kun sekunnin viive tietojen liikkumisessa voi tulla kalliiksi. Tällaisia voivat olla esimerkiksi tunkeilijan havaitseminen liiketiloissa tai hälytyspalvelu lähiomaisen kaatumisesta.
Lähellä tapahtuvaa tietojen käsittelyä edellyttävät myös muun muassa autonomiset autot ja muut tekoälyn tekemiä analyysejä tarvitsevat toiminnot. Tätä varten perinteisiä palvelinkeskuksia täytyy korvata tai niitä on täydennettävä pienillä mikrotietokeskuksilla, jotka tarjoavat reaaliaikaista laskentaa lähempänä. Perinteiset palvelinkeskukset ovat toki edelleen optimaalisia arkaluontoisille ja vähemmän aikakriittisille tiedoille.
5G:n ja reunalaskennan pudotuspeli alkaa
Reunalaskenta ei ainoastaan mahdollista reagoivampia, luotettavampia ja ihmiskeskeisempiä teknologisia sovelluksia, vaan se valaa perustan koko 5G-yhteyksille. 5G mahdollistaa uskomattoman määrään koneiden välistä tietojen käsittelyä, kun reunalaskenta ja IoT-teknologia lähenevät toisiaan.
KPMG uskoo, että 5G ja reunalaskentateknologia ovat avainasemassa maailmantalouden elpymisessä koronapandemian jälkeisenä aikana. Toimialoista esimerkiksi valmistava teollisuus, terveydenhuolto ja logistiikka odottavat innokkaasti 5G:n täysimittaista tuloa ja sen muutosvaikutuksia. Toteutusympäristö voi olla virtuaalitodellisuudessa, turboahdetussa pelaamisessa, tehokkaissa älykodeissa, autonomisissa autoissa tai vaikkapa kirurgirobottien tekemissä leikkauksissa.
Kun verkon kypsyysaste kasvaa kaikkialla Euroopassa, 5G:n tarjoamista huippunopeuksista saavat eniten irti ne, jotka ovat valmistautuneet ottamaan reunalaskennan tehot hyötykäyttöön. Digitaalisen selkärangan vahvistaminen hajautetuilla reunalaskennan verkoilla takaa sen, että yritys on etujoukoissa parantamassa tuottavuuttaan ja tehokkuuttaan. Samalla edut saadaan viiveettä myös yritysten ja niiden palvelemien ihmisten käyttöön.
Rakennetaan tulevaisuus tänään, ei vasta huomenna.